Jakamistalouden tulevaisuus Suomessa
Ei tyhjillään olevia huoneita, täysiä varastoja tai ruostuvia taitoja
Jakamistaloudesta (eng. collaborative consumption) on moneksi ja se puhuttaa.
Kollegamme Avoimessa Yrityksessä kirjoitti termin käännöksestä, itse käsitteestä ja sen vaikutusvoimasta laajan kirjoituksen blogissaan, lue se täältä.
Erityispiirteitä
Erityisiä aspekteja liittyen jakamistalouteen ovat sen kannustavuus resurssien fiksuun hyödyntämiseen, mutta ei välttämättä kuluttamiseen. Jakamistalouden piiriin tuodaan jatkuvasti lisää ulottuvuuksia. Se kattaa nykyisellään tavaroita, asuntoja, autoja, kesämökkejä ja palveluksia.
Onko jakamistalouden perustana sitten pelkkä henkilökohtainen sivutulonlähde, omaisuuden, taitojen kontaktien ja muiden omassa hallinnassa olevien asioiden muuttaminen rahaksi, menettämättä niiden omistusoikeutta?
Onko ilmiössä sittenkään mitään uutta? Yksityisiltä yksityisille tarkoitettu vuokrapalvelu AirBnb:n perustajan isoäiti kertoi pojalleen, että “ennen hotellejen aikakautta yövyttiin aina tuttujen luona, toisten kotona”. Onko tässä yhteydessä “ennen vanhaa” sittenkin huomisen arkipäivää?
Oikeastaan ilmiötä voi tarkastella “virtuaalisen” kylämaisuuden näkökulmasta. Internet mahdollistaa tarkan tutustumisen lähialueen asukkaisiin, ihmisiin ja yrityksiin teknologian avulla. Samalla tavalla, kun muutaman sadan hengen kylässä kaikki tuntevat toisensa ja voivat kävellä tapaamaan toisiaan helposti.
Samaa ajatusta jatkaen, jakamistalouden uudet nettipalvelut mahdollistavat tiedon jakamisen ja tuovat esiin uusia puolia yhteisöstä, jossa asut. Oikeastaan ihmisten elämässä ei mikään suoraan muutu, mutta tietoisuus ympärillä olevista mahdollisuuksista kasvaa.
Miksi juuri nyt? Yleisesti asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousussa, työmarkkinat eivät ole erityisen joustavia, yrittäminen kiinnostaa, erityisesti nuorisotyöttömyys on nousussa. Työn perässä joudutaan matkustamaan. Paikallisesti tuotettu lähiruoka kiinnostaa. Kuluttajat ovat alkaneet vaatia myös isommilta toimijoilta toimitusketjun läpinäkyvyyttä.
Eräällä tavalla eBay ja Huuto.net ovat pohjustaneet jakamistalouden toimintamallin suosiota, sekä osoittaneet, että verkon kautta aktiivinen yksityishenkilö voi tienata lisätuloja tai jopa elättää itsensä myymällä pyynnöstä toisten tavaroita. Niin sanotuista “virtual storefront” yrittäjistä on jo monta menestystarinaa Yhdysvalloissa.
Ilmiö
Vaikka jakamistaloudessa puhutaan itse asiassa resurssien tehokkaammasta käytöstä, ilmiötä eivät aja puolueet, teollisuusyritykset tai valtio, vaan kansalaiset. Tehostaminen on siis ihmiskasvoista, ja sen tarkoituksena on säästä ihmisten aikaa, rahaa ja turhia ostoksia. Kansantaloudelle ja teollisuudelle tämä voi tarkoittaa tulojen pienenemistä hetkellisesti, mutta ehkä kannustaa myös teollisia toimijoita kestävämmän kehityksen tielle.
Tulevaisuuden ammattina IKEA -huonekalujen kokoaminen? Task Rabbit -palvelun suosituimpia ostoksia on hankkia kotiin IKEA -huonekalujen kokoaja. Entä jos näitä tilauksia tulisi joka viikko tasaista kyytiä? Task Rabbitin tilastojen mukaan parhaimmat tekijät ovat päässeet tällä tavalla jopa 5 000 dollarin kuukausituloihin.
Onko tällaiselle toiminalle edellytykset myös Suomessa? Kannatteleeko kuluttajien ostokyky ja tapahtumien määrä laajempaa ilmiötä? Nextdoorissa on tällä hetkellä päälle 2 500 jakamistaloudesta kiinnostunutta jäsentä ja päälle sata ilmoitusta ympäri Suomea. Teknisesti kaikki edellytykset ovat kyllä olemassa.
Aiheen ympärille on perustettu Facebook -sivu, jonka kautta pystyt seuraamaan alan kehitystä Suomessa. Mukana on kaikki jakamistalouden palvelut ja lisää on varmasti tulossa.
Kommentteja ja kannanottoja otetaan mielellään vastaan!
